Taas on aikaa hujahtanu mennä. Edelleen arki on koostunut pääasiassa kouluhommista. Edellisillä viikoilla olemme valmistautuneet ja tehneet pienimuotoisia venäjän kielen testejä. Testit koostuvat kielioppi, kirjoitus, kuullunymmärtämis ja puhumisosasta. Omalta osaltani kielioppiosa meni varsin hyvin ja sain opettajalta hyvää palautetta. Ne joiden opiskelu on ollut heikompaa saivat todellakin kuulla opettajan mielipiteen asiasta. Testeistä on nyt tehty kielioppi ja kirjoitusosat ja homma jatkuu ensi viikolla lopuilla osilla.
Arkeen tuli mukavaa vaihtelua kun postiin kolahti kutsu suurlähettilään itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Hommaahan piti sitten valmistautua ostamalla asiaan kuuluvat vetimet. Puku löytyi kohtuulliseen hintaan liikkeestä, joka myy vain ja ainoastaan miesten juhla-asuja. Itse juhla oli varsin leppoisa tapahtuma, jossa pääsi jututtamaan muita Moskovassa asuvia suomalaisia. Paikalla oli noin 200-300 henkeä ja ohjelmaan kuului ihmisiin tutustumista ja ruoka- ja juomapöytien tuhoamista. Vain pari tuntia kestäneiden juhlien jälkeen suuntasimme noin 50 henkilön suomalaisretkueella läheiseen pystykaljakuppilaan jatkamaan itsenäisyytemme juhlistamista. Asuntolan kotiintuloaikojen velvoittamina juhlinta lopetettiin nuoremman väen osalta jo kuitenkin hyvissä ajoin. Kotiin mennessäni myöhästyin kuitenkin viimeisestä ratikasta, joten pyysin kyytiä nakkikioskin edessä pyörivältä miekkoselta. Ahmed heittikin minut kotiin Ladallaan 100 ruplan hintaan ja vakuutteli olevansa aina paikalla mikäli kyytiä tarvitsen. Törmäsin Ahmediin seuraavalla viikolla samalla paikalla ja mies tarjoili kyytiä nyt puoleen hintaan.
Moskovan kaamos on myös saanut "piristystä" kaupungilla olleiden mielenosoitusten vuoksi. Rähinä on lähinnä ollut venäläisten ja kaukaasialaisten välillä ja opettajat suosittelivatkin meitä pysymään iltaisin kotona kunnes tilanne rauhottuu. Mielenosoitusten vuoksi poliisilla on ollut varsin paljon mellakkajoukkoja monilla alueilla ja metroasemia ja kauppakeskuksia on jouduttu sulkemaan väliaikaisesti.
Joulu meneekin omalta osaltani täällä. Se kun on täällä ihan normaali arkipäivä. Pääsen onneksi uuden vuoden aikaan kahdeksi viikoksi Suomeen lomailemaan. Muutama muukin suomeentulija vissiin on, sillä junat ovat vuoden 3 viimeistä päivää tupaten täysiä ja lippuja paluumatkalle saa vasta 10pv:n tietämille. Yritin ostaa lippua vasta torstaille mutta jäljellä oli vain yli 700 € hintaisia business-luokan lippuja. Noh onneksi koulusta löytyy joustoa niin pääsen lähtemään hiukan aiemmin.
Ensi vuonna koulu pitäisikin jatkua kielen opiskelun ja osastolla työskentelyn merkeissä. Tavan mukaan turhaa infoa jatkosta ei tietenkään ole annettu, mutta selvinnee sitten tammikuun lopulla.
Ei muuta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti